Kirjeiden tarkoituksena on ollut saada Yleisradio ja sen toimittajat ymmärtämään poikakuorojen omien poikasolistien osuus ja merkitys eurooppalaisessa musiikin perinteessä. Jostain syystä Yleisradion toimittajat ovat soittaneet ohjelmissaan käytännössä aina levytyksiä, joissa soprasanon äänialan laulaa aikuinen solisti. Näin, vaikka esimerkiki kuorojohtajat Nikolaus Harnoncourt ja Gustav Leonhardt levyttivät vuosien 1970 - 1989 välisenä aikana kaikki Johann Sebastian Bachin hengelliset kantaatit pääosin kolmen kuoron ja näiden omien sopraano- ja alttosolistien kanssa.

Kirje suoraan ohjelmapäällikkö Kaj Färm´lle ensinnä sen takia etteivät aiemmat kirjelmät toimittajille olleet aiheuttaneet minkäänlaisia reaktioita. Toisaalta sen takia, että toimittaja Kare Eskolan äänilevyesittely osoitti tavatonta tietämättömyyttä musiikista, jota kyseinen uusi äänilevy edusti. Toimittaja Kare Eskolan kyseisen ohjelman artikkeli kolmantena asiakirjana alla Yle´n sivulta tallennettuna . Yleisradiolle Kaj Färm´n kautta lähettämäni kirjelmän ohessa olleiden äänilevyjen luettelo ja kuvaus kunkin äänilevyn musiikista. Toimittaja Kare Eskolan Uusilta äänilevyiltä -ohjelman artikkeli, jossa hän esittelee norjalaisen poikasopraanon Aksen Rykkvin´n äänilevyn toteamalla muun muassa "...nyt on lupa odottaa..." ja "...Yleensä poikasopraanot laulavat ylävireisesti, hennon pillimäisesti ja epäkypsästi..." Tuolla lausumalla toimittaja Kare Eskola mitätöi sata vuotta tallennettua poikasopraanojen konserttitason solistista historiaa alkaen Ernest Lough´n tallenteista 20-luvulta. Toimittaja Eva Tigerstedt on ollut niin vakuuttava historiallisten aikakausien kuvauksissa, joiden avulla hän on esitellyt musiikkia omaan aikaansa peilaten, jotta niin sanotusti vielä kerran päätin lähestyä Yleisradiota toimittajan kautta aivan tietyn teeman avulla rinnastaen eri koulukuntien 1700-luvun musiikkia ja levytyksiä alkuperäisellä asetelmalla. Koskapa toimittajat eivät välittäneet ottaa kantaa kirjelmiini katsoin velvollisuudekseni toimittaa asia tiedoksi Yleisradion hallintoneuvostolle lakiin ja Yle´n asemaan viitaten. Näin ollen katson olevani viaton siihen ettei Yleisradion kuuntelijat saa kuullakseen erästä eurooppalaisen musiikin kauneinta instrumenttia konsaan. Kerran vielä oli yritettävä vuorovaikutusta kun siihen Yle kehoittaa vuorovaikutuspäällikkönsä toimesta. Kirjoitin raportin tähänastisista yhteydenotoista ja perustelut lyhyesti maaliskuussa 2020 vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivistolle

Martti Lutherin juhlavuonna tarjosin Helsingin Sanomiin artikkelia, jossa kerroin erään seikan liittyen Lutherin osuuteen eurooppalaisen musiikin kehityksessä ja jota juhlavuoden dokumenteissa ei kerrottu. Helsingin Sanomat puolestaan päättivät myös jattää kertomatta Martti Lutherin erään syyn palata jo seuraavana vuonna pakomatkalta Eisenachiin. Acrobat Reader lataussivu